Kesä, kärpäset ja loma

Toivottavasti olet saanut viettää hyvän kesän! Muutamalle kysyjälle olen vastannut omastani, että rentouttavampiakin kesiä on ollut. Myllerrykset maailmalla, työelämän muutokset, epätietoisuus tulevasta, uuden palvelut ja päivitykset pilvipalveluissa sekä hinku palata tekemään töitä leimasivat omaa kesän viettoa. Toki mustikoita tuli poimittua, kalassa käytyä, mökkeiltyä ja tuttuja tavattua niin kuin kesällä kuuluukin.

Sellaisen havainnon tein tästä kesästä, että mediassa käsiteltiin erityisen paljon työn tekemiseen, työelämään ja loman viettämiseen liittyviä teemoja. Muitakin kuin kilpailukykyuutisia. Erityisesti mieleen jäi HS:n pääkirjoituksessa viitattu Tampereen yliopiston tutkijan Jessica de Bloomin tutkimus yhtäjaksoisesti vietetyn loman hyödyttömyydestä. Pitkä yhtäjaksoinen loma voi sopia joillekin hyvin, mutta minä kyllä voisin tehdä kesällä töitä enemmänkin ja palastella lyhyitä lomajaksoja talveen, kevääseen ja syksyynkin. Suomi vaan tuntuu olevan kiinni koko heinäkuun, joten asiakasprojektien edistäminen ei oikein kesällä onnistu.

Kesäduuniblues

Kaihoisa bluesin soundi on varmaankin se sävellaji jolla suuri osa nuorista voi haaveilla kesätöistä. Tämä ilmiö kohdattiin myös meidän perheessä. Alle 16-vuotias ei saanut monista hakemuksista huolimatta minkäänlaista työtä kesäksi. Vanhemmalla sen sijaan tilanne parempi, mutta hän aloittikin jo talvella tekemään ilta- ja viikonlopputöitä lukion ohella. Hän sai tehdä töitä myös kesän ajan päivävuoroissa.

Kesätöiden vähyys on kyllä kiusallinen asia. Tästä kirjoitti sunnuntain HS:n pääkirjoituskolumnisti. Yksinkertaiset ja helpot työt ovat hävinneet Suomesta. Tällä on suora vaikutus kesätyöpaikkojen määrään ja vaativuuteen. Tuntuu että työtehtävissä selviämisessä tarvitaan 16-vuoden ikä, hygieniapassi, tulityökortti, ajokortti, trukin ajokortti, työturvallisuuskortti, joku muu tutkinto/pätevyys ja koulutuksen kautta saatua syväosaamista. Mistä sitä nuorilla olisi? Moni meistä vanhemmista muistaa hyvinkin nuoruuden kesätyöt ja miten sitä kautta sai ensituntumaa työelämään. Tästä muistelosta kumpusi loppukesän ilmiö #FirstSevenJobs

Tarve kesätöiden kautta tapahtuvalle aikuisten maailmaan tutustumiselle on nuorille tarpeen, mutta miten pystyisimme työllistämään digitalisoituvassa maailmassa seuraavan sukupolven edustajia luontevasti? Pisteet niille jotka keksivät järkeviä ratkaisuja.

Digitalisaatio

Tästä D-sanasta on tullut ilmeisesti joillekin jo ihan rasite. Eipä auta marmattaminen. Digitalisaatio on ollut käynnissä jo pitemmän aikaa vaikkakaan sitä ei tällä nimikkeellä ole aina osattu kutsua. Kuluneen kesän aikana D oli esillä niin kotimaan mediassa ja foorumeilla kuin kansainvälisissäkin ulottuvuuksissa. Yksilön, työyhteisön tai kansakunnan tekemisistä riippumatta D etenee. Muutoksen vaikutusten surkuttelun sijaan itse kunkin meistä pitäisi pyrkiä näkemään D:n mahdollisuuksia ja löytämään omat menestymisen mahdollisuudet D-maailmassa. Varmaa on ammattikuntien häviäminen ja toimenkuvien muuttuminen, mutta aina ennenkin on muutoksista selvitty ja parempaan maailmaan siirrytty – maailmanlopun ennustajista huolimatta.

World Economic Forum (WEF) julkaisi kesällä mielenkiintoisen artikkelin ”8 digital skills we must teach our children”. Pikaisesti suomennettuna pääkohdat alla olevassa kaaviokuvassa:

Digitalisaatio

Kahdeksan digitalisaation taitoa

Niinpä niin. Onko meistä näiden taitojen opettajaksi? Osaammeko itsekään näitä taitoja? Tästä itse kullekin meistä opiskelusuunnitelma alkavalle syyslukukaudelle.

Tsemppaan kaikkia lukijoitani huolehtimaan nykyajan edellyttämien taitojen ylläpitämisestä ja kehittämisestä!

PS: Vielä eräs lukemisen arvoinen artikkeli siitä tekeekö teknologia meistä viisaampia vai tyhmempiä (Is technology making us more or less intelligent?)